
Vuosaarelaisen naiskuoro Discantuksen kausi huipentuu tavallisesti tunnelmallisiin joulukonsertteihin. Tänä vuonna niitä olisi ollut Vuosaaren, Paavalin ja Myllypuron kirkoissa.
Discantus oli ehtinyt harjoitella jouluohjelmistoa puolentoista kuukauden ajan, kun koronan toinen aalto lopetti laulut tältä vuodelta.
“Se oli märkä rätti naamalle”, kuoronjohtaja Nina Melasalmi sanoo.
Melasalmi on kuitenkin tyytyväinen siihen, että kuorokausi saatiin syksyllä jälleen käyntiin kevään etäharjoitusten jälkeen.
Kuoro jaettiin kauden alussa kahteen osaan, ja noin 20 laulajaa kävi kerrallaan torstai-illan harjoituksissa Merirasti-kappelissa. Harjoituksissa käytettiin maskeja ja pidettiin reiluja turvavälejä.
Puolet kuorosta seurasi vuoroviikoin harjoituksia etäyhteydellä.
“Se toimi yllättävän hyvin, vaikka vastuuta laulujen oppimisesta jäi tietysti enemmän kuorolaisille itselleen”, Melasalmi toteaa.
Hän tietää, että harrastuksesta kiinni pitäminen on ollut koronavuonnakin monelle kuorolaisille tärkeää.
Melasalmi on johtanut Discantusta nyt 20 vuoden ajan. Moni nykyisistä laulajista oli kuoron riveissä jo sitä ennen, ja se kertoo paljon harrastukseen sitoutumisesta.
“Meillä on aivan mielettömän hieno jengi”, kuoronjohtaja sanoo.
Melasalmi kouluttautui aikanaan musiikinopettajaksi Sibelius-Akatemiassa, mutta päätyi kuoronjohtajan ammattiin vähän vahingossa.
“Koko ajan mietin, että pitäisi varmaankin hakea musiikinopettajan virkaa, mutta ei sitä päivää koskaan tullut. Kuorohomma vei.”
Kuorossa laulaminen koukutti Melasalmen jo nuorena Vantaanjoen musiikkilukiossa, ja harrastus jatkui Kamarikuoro Kampin laulussa. Melasalmi teki myös pari keikkakesää Savonlinnan oopperajuhlakuorossa.
Sitten kävi niin, että Melasalmen tuttava tarvitsi puoleksi vuodeksi jonkun tilalleen johtamaan työpaikkakuoroa.
“Sanoin, että voin kyllä tulla, mutta en tiedä kuoron johtamisesta mitään. Tiesin toki, miten
huidotaan kahteen, kolmeen ja neljään”, Melasalmi muistelee.
Hän yllättyi itsekin siitä, miten mukavaa homma oli.
“Tykkäsin ihan kauheasti! Innostuin ja aloin opiskella kuoronjohtamista.”
Pian Melasalmella oli useampi kuoro johdettavanaan.
Hänen korviinsa kantautui tieto siitä, että Discantusta johtava Katariina Engström on jättämässä pestinsä. Keskustelut kuorolaisten kanssa johtivat siihen, että tuolloin 29-vuotias Melasalmi pestattiin Discantuksen johtoon syksyllä 2000.
Melasalmi sanoo, että hänellä oli heti selkeä visio kuoron viemisestä uudelle tasolle. Discantus oli laulanut paljon iskelmää, tangoa ja valssia, joten ensimmäisenä vaihtui ohjelmisto.
“Haluan tehdä kunnon kuoromusiikkia, sellaista jossa saa herkutella soinneilla”, Melasalmi sanoo.
Kunnianhimoinen ote on tuottanut tulosta. Discantus julkaisi kolme vuotta sitten levyn “Tähtiä hangella”, ja Yle kuvaili sitä “pinkan positiivisimmaksi yllättäjäksi” kuorojen joululevyjen joukossa.
Jutussa todettiin, että Melasalmen pitkäjänteinen kova työ on nostanut kuoron tasoa komeasti.
Sekä kuoro että sen johtaja ovat vuosien varrella kehittyneet, Melasalmi itse sanoo.
“Kehitämme molemmat toisiamme. Kuoro on minulle soitin. Mitä enemmän olen tätä tehnyt, sitä paremmin olen oppinut kuoroa soittamaan.”
Melasalmi kertoo uppoutuvansa täysillä musiikkiin kahden ja puolen tunnin viikoittaisten harjoitusten ja pitkien kuoroleiripäivien ajaksi. Hän saa kiksinsä siitä, kun joku fraasi lauletaan hyvin tai äänenmuodostusharjoitus toimii.
“Se on minulle niin rakasta. Kun kuoro avaa suunsa ja on viisi minuuttia laulanut, olen aina että jipii, ihanaa”, hän nauraa.
Melasalmi muistuttaa, että kuoron tason ylläpitäminen, saati sen nostaminen, vaativat paljon sekä häneltä että kuorolaisilta.
“Kuoro on juuri niin hyvä kuin se on viimeisimmällä keikallaan ollut”, hän sanoo.
Melasalmi voisi viritellä soitintaan nykyistä harjoitustahtia enemmänkin, mutta kuoronjohtajan täytyy myös toppuutella kunnianhimoaan.
“Siinä on tietysti raja, kuinka paljon kuorolaisilta voi vaatia, kun tämä on kuitenkin heille harrastus ja muutakin elämää on.”
Kuoronjohtajalta menee paljon aikaa ohjelmiston miettimiseen. Läyliäisissä Lopella asuva Melasalmi johtaa nykyisin Discantuksen lisäksi riihimäkeläistä naiskuoro RiiNaa ja hyvinkääläistä naiskuoro Solinaa.
Melasalmi haluaa kuoroilleen monipuolisen ohjelmiston. Alkusyksystä Discantus hioi rytmikästä meksikolaista teosta Las Amarillas.
Mahtavana projektina Melasalmi piti myös Gabriel Faurén Requemiä, jonka Discantus esitti Vuosaaren kirkossa keväällä 2019.
Vuosi 2018 oli Discantukselle tärkeä. Vuosaaren kirkossa laulettiin kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti.
“Fiilis oli korkealla ja saimme hienoa palautetta yleisöltä. Se oli nostattavaa”, Melasalmi kertoo.
Juhlavuoden syksyllä kuoro teki matkan Espanjan Calellaan Canta al Mar –kuorofestivaaleille.
Discantus kilpaili naiskuorosarjassa sekä hengellisessä sarjassa, joka laulettiin Santa Maria del Pí -basilikassa Barcelonan vanhan kaupungin ytimessä. Kuorot luokiteltiin joko pronssi-, hopea- tai kultasarjaan, ja Discantus sai vahvaa hopeaa.
Jos Melasalmi istuisi itse tuomaristossa, hän arvioisi Discantusta tähän tyyliin:
“Tasapainoinen, vahva sointi ovat Discantuksen vahvuuksia. Lauluteknisissä asioissa kuten vokaalien väreissä puolestaan on hiomista.”
Melasalmi sanoo huomanneensa joitakin vuosia sitten, että ihmiset jonottivat Vuosaaren kirkon pihalla Discantuksen joulukonserttiin.
“Sana kiirii, kun kuoron taso nousee. Ihmiset kertovat kavereilleen, että kannattaa mennä kuuntelemaan”, kuoronjohtaja hymyilee.
Tekstin on kirjoittanut kuoromme oma osaaja Pauliina Pohjala.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.